sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Taikapuutarha /Claudia


Viimeisimmän divarikirppiskäyntini erikoisin löytö oli kirja nimeltään "Suomalaiset muinaisuskonnot ja luonnon henget". Kirja on vuodelta 1936, joten niteessä on aitoa vanhan ajan tunnelmaa, ai miten rakastankaan sellaista! Kirjasta ei käy ilmi kustantajaa, ja kauppias arvelikin, että kyseessä on alan harrastajan harvinainen omakustanne. Kirjoittajan nimi olikin hauska, nimittäin Ruudolf Pukki.

Pukin mukaan maahisista ja muista metsän taikaolennoista on laulettu ja kerrottu tarinaa jo vuosisatojen ajan. Pukki on tutkinut kuvauksia oraalisesta perimätiedosta ja tietojensa perusteella rekonstruoinut juhlarunon, jota muinoin on saatettu esittää:

Kesän korkeimman tuokion taika
ja keijut ja haltiat maan
myös maahiset nuo
laulaa ja juo
ja rientävät juhlistamaan

Uusi syntymä, elämän ihme
jot' sydämet riemuitsee
ja maahiset nuo
yhä enemmän juo
ja yhdessä huutavat "Jee".

On siis juhlan aika ja hetki
satuhahmotkin karkeloi
mut maahiset hei
teille tarjoilla ei
joten nyt se on kiitos ja moi.

Nyt kukkulat, kunnaat ne raikaa
elon maagista sinfoniaa
Siis riemuiten vaan
kautta taivaan ja maan
maljanne kohottakaa!

Vaikka olenkin tällainen ihan tavallinen luterilainen ja jalat maassa -ihminen, tämä kiehtova kirjanen vahvisti epäilykseni siitä, että puutarha ei olekaan vain puutarha vaan jotain salaperäisempää. Mitäpä jos tuo meille niin tuttu muotopuutarha muuttuukin satuolentojen taikametsäksi silloin, kun me emme ole sitä näkemässä.

Valvottuani muutaman yön avauduin epäilyksistäni Makelle, joka toimen miehenä tokaisi ykskantaan, että "no perhana, kyllä se äkkiä selville saadaan jos täällä jotkut örkit hiiviskelee". Make asensi saman tien 13 tallentavaa riistakameraa ympäri tonttia. Lähdimme viikoksi mökille ja jätimme kamerat rullaamaan... Kädet jännityksestä vapisten tarkistimme palattuamme kameroiden otokset, ja kyllä vain, epäilymme osoittautuivat todemmaksi kuin luulimmekaan. Lupsakat koristetonttumme Pontus ja Putte ovatkin luultua eläväisempiä! Puhukoot valvontakamerakuvat puolestaan:







Tiesinhän minä, että meidän puutarhassamme on taikaa! Ja että Pontus ja Putte ovat ihan erityisiä pihatonttuja. Siellä ne silmämme välttäessä ovat seikkailleet ties kuinka kauan. Ruudolf Pukki tiesi mistä puhui. 

Make oli sitä mieltä, että jos Pontus ja Putte eivät olekaan Kiinassa tehtyjä koriste-esineitä vaan eläviä maahisia, niin ne saisivat kyllä osallistua puutarhatöihin niinkuin muutkin talon asukkaat. Niinpä hän kävikin hakemassa K-Raudasta sopivankokoisia työkaluja ja jätti tonttuja varten pihalle työohjeet suomeksi ja varmuuden vuoksi englanniksi. Make luonnosteli jo työsopimuksiakin, mutta luovutti sitten, kun ei löytänyt SAK:n listalta asianmukaista liittoa ja työehtosopimusta. Make sanoi että mennään sitten harmaalla taloudella.



Kuinka ahkeria pikku apulaisia! En coopération en avant! Mes petits assistants!

1 kommentti:

  1. ihania pihatonttuja sinulla.on se kiva kun joku muukin touhuaa näitä höpöja pihajuttuja.en ole ainoa jolla on kaikenlaista turhaa siis muiden mielestä.kirjakin on upea löytö.sinua onnisti.

    VastaaPoista